Arkkipiispan vaalin 2010 arkistosivu
Miikka Ruokanen pyydettiin ehdokkaaksi Suomen evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispan vaaliin. Vaali toimitettiin alkukeväällä 2010.
Lisätietoja arkkipiispan vaalista löydät täältä.
PROF. MIIKKA RUOKASEN VAALITEEMA ARKKIPIISPAN VAALISSA:
- Uudistuva kirkko julistaa evankeliumia Jumalan sanan mukaan ja ymmärrettävästi.
- Pyhä messu antaa iloa ja rohkeutta.
- Seurakunnan jäsenet ovat voimavaramme.
- Rakennamme Suomea ja maailmaa opettamalla rehellisyyttä ja toisista välittämistä.
- Arkkipiispa vaalii ykseyttä tulkintojen moninaisuudessa.
ARKISTON SISÄLLYSLUETTELO:
ETUSIVUTEKSTIEN ARKISTO - Arkkipiispan vaalin tiimoilta etusivulla julkaistut kirjoitukset
KANNATTAJALISTA - Miikka Ruokasen tukijoiksi ilmoittautuneiden lista
MIKSI KANNATAN MIIKKA RUOKASTA? - Arkkipiispan vaalissa äänioikeutetut puhuvat
TUKIJOIDEN KIRJOITUKSIA
VAALIIN LIITTYVIÄ LEHTIHAASTATTELUJA JA MUITA KIRJOITUKSIA
MIIKKA RUOKASEN 20 TEESIÄ
ESITTELYVIDEO (YouTube) - Miikka Ruokanen ja hänen ajatuksensa
MIIKKA RUOKASEN VAALIESITE (pdf)
KIRKON HUOLENAIHEET (rtf)
MILLAISTA KIRKKOA HALUAN RAKENTAA? (rtf) - puhe
ARKKIPIISPANVAALIN 2. VAALIKIERROKSEN PANEELI (evl.fi)
TURUN VAALIPANEELI 18.1.2010 (evl.fi)
KIRKON TIEDOTUSKESKUKSEN TUOTTAMA HAASTATTELU (YouTube)
MARKKU HEIKKINEN: Piispanvaalit (YLE Areena) - radiohaastattelu
HORISONTTI: Kysy arkkipiispaehdokkailta (YLE Areena) - radiohaastattelu
ROIHU - VIERAANA MIIKKA RUOKANEN (tv7.fi) - tv-haastattelu
MIIKKA RUOKANEN KIITTÄÄ
13.3.2010
Kiitän koko sydämestäni teitä, jotka annoitte luottamuksenne minulle arkkipiispan vaalin toisella kierroksella. Äärimmäisen niukka vaalitappio hämmentää meitä, mutta uskon, että ajan kuluessa tulemme ymmärtämään, mikä hyvän Jumalamme sallimus tähän tulokseen kätkeytyy.
Lämpimästi kiitän teitä, jotka asetitte minut ehdolle tähän vaaliin. Teitte kokosydämisesti, viisaasti ja vaivojanne säästämättä vaalityötä ja kaiken aikaa rukouksessa kyselitte Jumalan tahtoa ja johdatusta. Kiitos teille kaikille monilukuisille tukijoille! Jag vill också tacka alla dem inom Borgå stift som stött mig. Tahdon erityisesti kiittää yhtä henkilöä: hän on Maskun kirkkoherra Aino Vesti, ensimmäinen, joka kutsui minua ehdolle tähän vaaliin. Hän myös toimi tukiryhmäni innoittavana ja viisaana vetäjänä.
Kiitän Kari Mäkistä rehdistä kilvasta ja monista syvällisistä keskusteluista tämän prosessin aikana. Rukoilemme Karille Kolmiyhteisen Jumalan runsasta siunausta ja johdatusta hänen vaativaan tehtäväänsä. Kiitos myös muille viidelle vaalin ehdokkaalle ensimmäisellä kierroksella käydyistä ajatusten vaihdoista.
Tämä vaali keskusteluineen avasi ehkä uuden tason kansankirkon tapaan olla julkisuudessa: Ensi kertaa käytiin kaikilla foorumeilla, lehdissä, radiossa, televisiossa ja internetissä avointa ja vilpitöntä keskustelua kirkon uskon perusteista. Tämä antaa toivoa kykyymme keskustella aidosti myös perimmäisistä kysymyksistä. Toivon, että tämä keskustelu ei sammu, vaan jatkuu edelleen kirkkomme eduksi.
Kirkon linjaukset ovat laajan keskustelun kohde, päätökset tehdään demokraattisesti valituissa elimissä. Jokaisella kirkon jäsenellä on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa seurakunnissaan ja kokonaiskirkon tasolla. Kirkko tarvitsee yhteistyötä itsenäisiä hiippakuntiaan johtavien piispojen sekä seurakuntien työntekijöiden ja vastuunkantajien kesken. Teillä, jotka kannatitte minua arkkipiispan vaalissa, on edelleen täysi puhevalta ja mahdollisuus vaikuttaa kirkon teologian, hengellisen elämän ja toiminnan sisältöön.
Siksi haluankin rohkaista meitä kaikkia jatkamaan toinen toistamme rohkaisevaa keskusteluyhteyttä esim. internetin tarjoamissa sosiaalisissa medioissa. Jääköön tässä vaalissa syntynyt nettiyhteisö elämään ja entisestään laajentumaan - emme me minnekään tästä häviä, vaan jatkamme keskustelua, yhteydenpitoa ja vaikuttamista!
Olkoon johtavana teemanamme Martti Lutherin näky alati uudistuvasta kirkosta. Seuraavia konkreettisia vaikuttamisen kohteita voivat olla mm. eräät tulevat piispan vaalit sekä ensi marraskuun seurakuntavaalit.
Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki, runsaasti siunatkoon isiemme ja äitiemme kansankirkkoa ja Suomen kansaa!
MIIKKA RUOKASEN VIESTI ARKKIPIISPAN VAALIN JÄLKEEN
Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kansankirkko ehkä sanan laajimmassa merkityksessä. Sen piiriin voivat kuulua hyvin monenlaiset ihmiset, yhtä hyvin arat ja epävarmat etsijät kuin voimakkaan herätyksen kokeneet ja uskossaan elävät.
Kirkon tehtävänä on muistuttaa jokaisen ihmisen äärimmäisen korkeasta kutsumuksesta: Jokainen on luotu Jumalan, Luojamme kuvaksi. Jokainen meistä on jumalallisen rakkauden kohde ja kumppani. Jokainen meistä on ikuisuusolento, tarkoitettu jatkamaan olemassaoloamme iankaikkisesti Jumalan yhteydessä. Tämä on kirkon ydinsanoma, johon kaikki perustuu.
Jokaisen elämä on äärettömän arvokas, pyhä, rajattoman kallis meidän Luojallemme. Jokaisella ihmisellä on tietyt loukkaamattomat ja luovuttamattomat perusoikeudet, joista kirkon tulee muistuttaa ja joita yhteiskunnan tulee vaalia. Tästä yleisestä periaatteesta seuraa johtopäätöksiä, joilla on poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia yhteiseen elämäämme.
Kirkon tulee muistuttaa meitä valheista ja julistaa Jumalan sanan ilmoittamaa totuutta. Yksi suuria elämämme valheita on se, että täydellinen onnellisuus saavutetaan maksimoimalla nautinnot, omistamalla mahdollisimman paljon tai käyttämällä valtaa muiden ylitse. Toinen valhe on se, että elämämme muuttuu arvottomaksi, jos kohtaamme suuria vastoinkäymisiä, menetämme ihmissuhteita, omaisuutta, terveyttä, mahdollisuuksia.
Näin ei ole. Se mitä ihminen saavuttaa tai menettää elämänsä aikana ei vaikuta mitenkään häneen rajattomaan ihmisarvoonsa Jumalan kuvana. Huolimatta rajoittuneisuudestamme, vääristä valinnoistamme ja epäonnistumisistamme olemme edelleen arvokkaita ja saamme elää. Elämä on lyhyt, ohikiitävä. Olemme ikuisuusolentoja matkalla kohti Jumalan rakkauden syliä – siitä saamme oikean perspektiivin tämän elämän menestyksiin ja menetyksiin.
Elämän perimmäisen arvon ja myös sen rajallisuuden käsittäminen antaa voimaa. Näkemys ihmisestä äärettömän arvokkaana olentona on paras pohja eettisille pyrkimyksillemme kunnioittaa ja rakastaa kaikkia lähimmäisiämme, pitää huolta aivan erityisesti yhteisömme heikoimmista, hiljaisista jäsenistä, joiden ääni ei kuulu meluisessa yhteiskunnassamme.
Ihminen ei kuulu itselleen eikä kenellekään toiselle ihmiselle, ei myöskään yhteiskunnalle. Tämä on radikaali kristinuskon käsitys: Ihminen kuuluu yksin Luojalleen Jumalalle, ja siksi häntä on kohdeltava ikään kuin jumalallista olentoa - kokonaan riippumatta siitä, mitä hän on elämässään saanut tai ollut saamatta aikaan.
Tämä käsitys sisältää myös ajatuksen ihmisen vapaudesta: Jumalan lapsena häntä ei kukaan voi lopullisesti alistaa. Näky ihmisen korkeasta kutsumuksesta on paras pohja yhteiselle moraalille ja hyvinvointiyhteiskunnalle.
Kirkko ei tiedä vastausta yhteiskunnan kaikkiin ongelmiin, mutta antaa oman ihmiskäsityksensä pohjalta eri alojen ihmisille uskoa ja rohkeutta arvioida asioita ja pyrkiä oikealle tielle. Suomen kansa ei joudu harhaan, jos se etsii Jumalan tahtoa.
Kirkko pitää tarjolla Jumalan Sanaa ja pyhiä sakramentteja, jotka ovat meille ikkuna ja linkki salatun Jumalan ajattomaan, meille vielä näkymättömään todellisuuteen. Sana, kaste ja ehtoollinen vahvistavat meidän taivaallista kutsumustamme ja antavat meille toivoa ja voimaa keskelle arjen vaikeuksia ja haasteita.
Pyhä ehtoollinen on matkamiehen tärkein matkaeväs, voimanlähde arkiseen elämään ja sen vaivoihin. Siksi kehotan kaikkia suomalaisia käymään pyhällä ehtoollisella niin usein kuin mahdollista. Kirkkomme tarvitsee uudistusta, ja tässä voisi olla tällaisen uudistuksen tärkein tavoite ja sisältö.
Hyvä Jumalamme runsaasti siunatkoon meidän kaikkien erilaisen luterilaisten
kristittyjen yhteistä kansankirkkoamme!
SYDÄMELLINEN KIITOS!
18.2.2010
Kiitän lämpimästi koko sydämestäni teitä, jotka äänestitte minua arkkipiispan
vaalin ensimmäisellä kierroksella! Kiitos luottamuksestanne. Kiitän teitä myös
ennakkoluulottomuudesta ja rohkeudesta.
Samalla kiitän tukiryhmääni, joka on tehnyt töitä antaumuksellisesti ja
johdonmukaisesti vaivojaan säästämättä. Kiitän myös niitä, jotka monin
tavoin ovat olleet tukemassa, vaikka eivät olekaan äänioikeutettuja tässä
vaalissa.
Käsitykseni mukaan ratkaiseva kannatus tuli Turun arkkihiippakunnan
seurakuntien äänestäjiltä, suoraan kansankirkon ytimestä. Tässä on
kansanliikkeen tuntua!
Menemme eteenpäin määrätietoisesti työtä tehden ja rukoillen kirkon Herran
johdatusta, jotta Hänen tahtonsa toteutuisi lopullisessa ratkaisussa.
Teidän kaikkien Miikka Ruokanen
MIIKKA RUOKANEN ARKKIPIISPAKSI
Arkkipiispan vaalissa numero 5
Me vuoden 2010 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan vaalissa äänioikeutetut kannatamme Helsingin yliopiston dogmatiikan professoria Miikka Ruokasta arkkipiispaksi. Hän on kirkon uskon ja opin asiantuntija, joka on toiminut 27 vuotta Suomen papiston ja teologien kouluttajana Helsingin yliopistossa. Ruokanen on kansainvälisesti arvostettu teologi ja rohkea, visionäärinen hengellinen johtaja, joka kykenee luotsaamaan kirkkoamme suurten haasteiden edessä.
Ruokasessa yhdistyvät Raamatulle ja kirkon tunnustukselle uskollinen, syvällinen teologi ja moderni, aloitekykyinen kirkon uudistaja. Hänessä on kirkon johtajalta vaadittavaa karismaa, teologista linjakkuutta, ilmaisun selkeyttä ja henkilökohtaista rohkeutta.
Professori Ruokanen on helposti lähestyttävä avoin persoona. Hän on laaja-alainen siltojen rakentaja, joka kykenee ymmärtämään erilaisia näkemyksiä ja kokemaan yhteyttä eri tavoin uskovien kanssa. Hän on älykäs keskustelija, joka kykenee sanoittamaan uskon nykyihmiselle ymmärrettävällä tavalla.
Ruokasella on vahva kansainvälinen ja ekumeeninen kokemus sekä hyvä kielitaito. Hänen tieteellisiä teoksiaan on julkaistu 11 eri maassa, teokset kattavat teemoja kirkkoisistä ja luterilaisesta teologiasta modernin teologian globaaleihin ongelmiin asti.
Ruokanen on toiminut vuosikymmenen ajan myös Kiinan kirkon pappien kouluttajana. Hän on samanaikaisesti sekä kosmopoliitti että ihmisläheinen pappi. Ruokanen on mediaosaaja, tottunut ja sujuva esiintyjä televisiossa ja radiossa sekä taitava, selkeästi kantaa ottava kynänkäyttäjä lehdistössä.
Yliopistotyönsä ohella Ruokanen toiminut aktiivisesti kirkossa: mm. hän on yksi Suomen suosituimman jumalanpalveluksen Tuomasmessun perustajista ja sen hengellisistä johtajista yli kahden vuosikymmenen ajan. Ruokanen on julistaja, jonka saarnoissa kaikuu kirkas evankeliumin ääni.
Miikka Ruokasen valitsijayhdistys
TUKIJOIDEN KIRJOITUKSIA:
Martti Hirvonen (rtf)
Paulos Huang (rtf)
Salon seurakunnan papit Erkki Kiiski, Ari Oinas, Jaakko Laxenius (rtf)
Roy Rissanen, Ph.D., Suomen Lähetysseuran Middle East Representative, Jerusalem (rtf)
Ahti Hirvonen, kauppatieteiden tohtori, Helsinki (rtf)
Aino Vesti, kirkkoherra, Masku & Lasse Vahtola, rovasti, Kaarina (rtf)
Juhani Kapiainen, kappalainen, Uudenkaupungin seurakunta & Juha Kylänpää, kappalainen, Laitilan seurakunta &
Juhana Markkula, seurakuntapastori, Turun Katariinan seurakunta (rtf)
Eero Kavasto, rovasti, kappalainen, Ulvilan seurakunta (rtf)
Seppo Väisänen, rovasti, Mikkeli (rtf)
Arto Antturi, seurakuntapastori, Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta (rtf)
Lasse Vahtola, rovasti, Kaarina (rtf)
Timo Korpela, herastuomari, Helsinki (rtf)
Takaisin sivun alkuun
VAALIIN LIITTYVIÄ LEHTIHAASTATTELUJA JA MUITA KIRJOITUKSIA
Lapin Kansa 7.3.2010 (rtf)
Hufvudstadsbladet 6.3.2010 (rtf)
Aamulehti 27.2.2010 (rtf)
Suomen Tietotoimiston valtakunnallinen jakelu 24.2.2010 (rtf)
Helsingin Sanomien Nyt-liite 26.2.2010 (rtf)
Uusi tie 25.2.2010 (rtf)
Kyrpressen 25.2.2010 (rtf)
Iltalehti 16.2.2010 (rtf)
Helsingin Sanomat 14.2.2010 (rtf)
Kaleva 14.2.2010 (rtf)
Turun Sanomat 10.2.2010 - Kirkko on voimavaramme - kolumni (rtf)
Nuotta 01.02.2010 (rtf)
Kotimaa 28.1.2010 (rtf)
Kyrkpressen 28.1.2010 (rtf)
Vastaus eroakirkosta.fi -sivuston toimittajien kysymykseen arkkipiispan vaalin ehdokkaille 21.1.2010 (rtf)
Turun Sanomat 20.1.2010 (rtf)
Kotimaa 14.1.2010 (rtf)
Turun Sanomat 27.12.2009 (rtf)
Uusi Tie 24.12.2009 (rtf)
Takaisin sivun alkuun
MIIKKA RUOKASEN 20 TEESIÄ
1. Kirkko on olemassa, jotta syntyisi usko Kristukseen. Rukoilen, että isiemme ja äitiemme kansankirkon vuosisatainen hengellinen perintö voisi siirtyä lapsillemme ja lastenlapsillemme.
2. Luterilaisuuteen kuuluu ajatus "alati uudistuvasta kirkosta". Hengellinen uudistus on Jumalan lahja kirkolle.
3. Kirkossamme tarvitaan enemmän iloa!
4. Kirkon suurin kriisi on uskon kriisi.
5. Piispan tulee rohkaista seurakunnan jäseniä pitämään itseään Kristuksen omiksi kastettuina kristittyinä ja tulemaan mahdollisimman usein pyhälle ehtoolliselle saamaan puhdistusta ja virvoitusta Jumalan armosta.
6. Paras tapa hidastaa kirkosta eroamista on se, että jäsenet kokevat Kristuksen evankeliumin elämän voimaksi ja toivon lähteeksi omassa arjessaan. Jumalan armo tulee tuoda alas heikon ja epävarman ihmisen ulottuville.
7. Seurakunnan elämän keskus on hengellisesti ja inhimillisesti korkeatasoinen, lämminhenkinen ja elävä pyhä messu. Messussa Kolmiyhteinen Jumala liittää meidät itseensä ja toinen toisiimme. Olkoon messumme täynnä jumalallista iloa ja inhimillistä lämpöä!
8. Piispa on oman hiippakuntansa pappien sekä muiden työntekijöiden ja vastuunkantajien hengellinen ja henkinen tukija.
9. Tulevina vuosina diakonian rooli korostuu. Verotulojen laskiessa vapaaehtoistyön tärkeys korostuu kaikilla seurakunnan työaloilla.
10. Kirkon uudistuminen ei toteudu ohjelmoidusti ylhäältä alaspäin vaan alhaalta nousevana kansanliikkeenä, tavallisten seurakuntalaisten entistä aktiivisempana panoksena seurakunnan keskeisissä toiminnoissa.
11. Kirkollisverona kerättyjen varojen käytöstä pitäisi päättää lähellä ihmisiä ja paikkaa, jossa vero on kerätty (ns. läheisyysperiaate).
12. Seurakuntien yhdistämisiä tai jakamisia ei tule jättää kuntien päätettäväksi. Seurakuntien uudistamisen tulee tukea luontevien jumalanpalvelusyhteisöjen muodostumista. Suurissa kaupungeissa tulee harkita uusia kirkkoon kuulumisen muotoja.
13. Homoseksuaaleja kristittyjä on pidettävä veljinä ja sisarina Kristuksessa; kirkon tulee toimia keskinäisen kunnioituksen edistämiseksi. Mutta homoseksuaalisten parisuhteiden siunaaminen on ristiriidassa Raamattuun nojaavan luomisopin ja ihmiskäsityksen kanssa.
14. Piispa on kansankirkon liima, siltojen rakentaja, erilaisten hengellisten korostusten ymmärtäjä, eri tavoin ajattelevien ja uskovien yhdistäjä. Arkkipiispalla on keskeinen rooli kirkon sisäisen ykseyden säilyttämisessä.
15. Kirkossamme on nähtävissä huolestuttavia hajaannuksen merkkejä. Kirkkoa ei saa hajottaa tämän maailman arvoihin mukautumalla. Kirkon ratkaisujen tulee perustua Jumalan sanaan ja kirkon uskoon.
16. Kansankirkossamme on oltava tilaa erilaisille uskon tulkinnoille ja hengellisen elämän muodoille. Rakas kansankirkkomme on meidän kaikkien erilaisten suomalaisten luterilaisten kristittyjen kirkko. Meitä yhdistää kirkon kallein aarre, Kristuksen armon evankeliumi; tämä on paljon tärkeämpi kuin ne asiat, jotka meitä erottavat.
17. Suomen seurakunnissa on paljon rakkautta lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan, mutta me voisimme tehdä enemmän. Lisäksi kirkkomme voisi toimia aktiivisena aloitteentekijänä maailmanlaajan ekumenian, kirkkojen lähentymisen vauhdittamiseksi.
18. Kirkon palveluun tässä maailmassa kuuluu ekologisesti kestävän elämäntavan puolustaminen. Seurakuntien ja sen jäsenten tulee näyttää esimerkkiä tekemällä valintoja, joissa tällaiseen elämäntapaan sitoutuminen näkyy.
19. Arkkipiispan tulee rohkeasti avautua alttiiksi tiedotusvälineille. Hänen tulee aktiivisesti osallistua yhteiskunnan arvoja ja etiikkaa koskevaan keskusteluun ja toimia heikoimmassa asemassa olevien äänenä.
20. Uuden arkkipiispan suuria haasteita ovat keskinäisen kunnioittamisen ja kristillisen rakkauden edistäminen kirkossamme sekä huolehtiminen siitä, että kirkkomme kaikessa toiminnassa kuuluu kirkkaana ja ymmärrettävänä armon evankeliumi. Arkkipiispan tulee siksi olla vahva teologi, joka tietää, mikä on Kristuksen evankeliumia ja mikä taas ei ole sitä.
Takaisin sivun alkuun
